Kuppikunnat ja erilaiset yhteenliittymät herättävät työyhteisöissä usein voimakkaita tunteita. Toisille ne ovat merkki huonosta ilmapiiristä, toisille täysin luonnollinen osa arkea.
Todellisuudessa kuppikunnat voivat olla sekä työyhteisöä yhdistävä voima että ristiriitoja ruokkiva ilmiö. Ratkaisevaa ei ole se, syntyykö kuppikuntia, vaan mitä ne alkavat tehdä arjessa.
Kuppikunnat eivät synny tyhjästä
Työyhteisöissä ihmiset hakeutuvat luonnostaan yhteen. Samanlaiset työtehtävät, kokemukset, persoonat ja elämäntilanteet vetävät puoleensa.
Parhaimmillaan kuppikunnat:
- lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta
- tarjoavat vertaistukea
- helpottavat arjen yhteistyötä
- auttavat jaksamaan kuormittavissa tilanteissa
Ilman minkäänlaisia ryhmittymiä työyhteisö olisi etäinen ja mekaaninen. Siksi kuppikunnat eivät itsessään ole ongelma, ne ovat inhimillinen ilmiö.
Milloin kuppikunnista tulee haaste?
Kuppikunnat alkavat muodostua ongelmaksi silloin, kun ne eivät enää yhdistä vaan alkavat erotella ja hajottaa.
Arjessa tämä näkyy usein näin:
- tieto kulkee vain tietyissä porukoissa
- päätöksiä kyseenalaistetaan epävirallisesti, ei yhteisesti
- “me” ja “ne” -ajattelu vahvistuu
- tulkinnat ihmisistä kovenevat
- tietoa jätetään tahallaan jakamatta, joskus tiedostamatta
- yhteistyö ryhmien välillä takkuaa
Tässä vaiheessa kuppikunnat eivät ole enää vain sosiaalinen ilmiö. Niistä tulee työyhteisön sujuvuutta, tuottavuutta ja työssä viihtymistä heikentävä tekijä.
Usein kyse ei ole pahantahtoisuudesta eikä aina työpaikan viasta
Kuppikuntien taustalla harvoin on tietoinen halu sabotoida tai rikkoa työyhteisöä. Eikä taustalla aina ole epävarmuus, huono johtaminen tai toimimattomat rakenteet.
Usein kyse on yksinkertaisemmasta ja inhimillisemmästä ilmiöstä, ihmisten tarpeesta:
- vaikuttaa ja tulla nähdyksi
- päteä ja testata omaa asemaansa
- löytää oma paikkansa laumassa
- kyseenalaistaa lauman johtajaa eli esihenkilöä
- rajata itselle epämiellyttävät persoonat etäämmälle
Työyhteisöt eivät ole vain organisaatioita. Ne ovat myös laumoja.
Kun ryhmässä on painetta, muutoksia tai valtadynamiikka elää, tämä näkyy arjessa. Tämä ei tarkoita, että joku olisi väärässä tai että työpaikka olisi rikki. Se tarkoittaa, että ihmiset toimivat kuten ihmiset ovat aina toimineet ryhmissä, tai niissä laumoissa.
Kun käyttäytyminen taantuu, esiin nousevat perusvaistot
Näissä tilanteissa työyhteisön vuorovaikutus voi alkaa muistuttaa jotain tuttua. Samaa, mitä nähdään jo varhain hiekkalaatikolla päiväkodissa.
Ei siksi, että aikuiset olisivat lapsellisia, vaan siksi, että nämä aktivoitavat samoja perusmekanismeja iästä riippumatta:
- ryhmä etsii valtaa ja hierarkiaa
- yksilöt testaavat asemaansa
- erilaisuus herättää vastareaktioita
- lauma pyrkii suojelemaan itseään
Hiekkalaatikolla tämä näkyy lelujen suojelemisena ja liittoutumisena.
Työpaikalla se voi näkyä näin:
- tieto pidetään omassa porukassa
- haetaan tukea samanmielisiltä
- loukkaannutaan, mutta ei sanoiteta syytä
- kyseenalaistetaan johtajaa epäsuorasti
- rajataan “meitä” ja “muita”
Tämä ei ole moraalinen ongelma. Se on signaali ryhmädynamiikasta, joka kaipaa puuttumista.
Tässä kohtaa esihenkilöä tarvitaan
Juuri näissä tilanteissa esihenkilön tai johtajan rooli korostuu. Ei siksi, että hänen pitäisi “ratkaista ongelma”, vaan siksi, että ryhmä tarvitsee "aikuisen huoneeseen" tai "paimenen lauman joukkoon".
Jonkun, joka:
- tunnistaa valtadynamiikat
- uskaltaa sanoittaa ilmiöitä
- asettaa rajat käyttäytymiselle
- palauttaa fokuksen yhteiseen tekemiseen
- estää laumaa hajottamasta itse itseään
Kun persoonien erot, laumadynamiikka ja kuppikunnat kietoutuvat yhteen, ratkaisevaa ei ole niiden olemassaolo vaan se, miten niihin suhtaudutaan.
Persoonat vahvistavat ryhmittymistä
Työyhteisöissä toimii aina erilaisia ihmisiä:
- suorapuheisia ja harkitsevia
- nopeita ja perusteellisia
- ihmiskeskeisiä ja asiakeskeisiä
- ulospäinsuuntautuneita ja vetäytyvämpiä
Nämä erot ovat normaaleja ja usein myös arvokkaita. Haaste syntyy silloin, kun erilaisuutta ei tunnisteta eikä johdeta. Jos kaikkiin kohdistetaan samat odotukset ja toimintamallit, osa ihmisistä kokee jäävänsä sivuun. Tällöin ryhmittyminen voimistuu entisestään.
Erilaisten persoonien johtaminen on aidosti haastavaa, ja juuri siksi kuppikunnat kertovat usein enemmän johtamisen ja vuorovaikutuksen tarpeista kuin yksittäisistä ihmisistä.
Uhka vai mahdollisuus?
Kuppikunnat ovat uhka silloin, kun:
- niitä ei huomata tai niihin ei haluta puuttua
- ne ohittavat yhteiset keskustelut
- ne alkavat ohjata päätöksiä ja tiedonkulkua
Mutta ne voivat olla myös mahdollisuus.
Mahdollisuus pysähtyä kysymään:
- miksi ihmiset hakeutuvat juuri näin
- mitä arjessa koetaan vaikeaksi
- missä yhteistyö ei toimi
- mitkä asiat jäävät sanomatta
Kuppikunnat ovat usein oire, eivät juurisyy. Kun persoonien erot, laumadynamiikka ja kuppikunnat kietoutuvat yhteen, ratkaisevaa ei ole niiden olemassaolo vaan se, miten niihin suhtaudutaan.
Työpaikan kuppikunnat eivät ole yksiselitteisesti uhka tai mahdollisuus. Ne ovat viesti. Ne kertovat, miten ihmiset kokevat arjen, yhteistyön ja kuulluksi tulemisen. Kun nämä viestit huomataan ajoissa ja niitä uskalletaan tarkastella ilman syyllistämistä, kuppikunnista voi tulla kehityksen lähtökohta, ei sen este.
Pysähdy hetkeksi ja tarkastele omaa työyhteisöäsi
Riippumatta roolistasi, voit kysyä itseltäsi:
- Missä porukoissa tieto kulkee helpoiten?
- Ketkä jäävät usein keskustelujen ulkopuolelle?
- Mistä asioista puhutaan vain epävirallisesti?
- Mitä vältellään yhteisissä tilanteissa?
Nämä havainnot eivät kerro siitä, kuka on väärässä.
Ne kertovat siitä, missä työyhteisö kaipaa huomiota.
Apua tilanteiden tunnistamiseen
Kaikki ristiriidat eivät näy äänekkäinä konflikteina. Usein ne ilmenevät pieninä signaaleina arjessa.
Lataa pikatarkistuslista ristiriitojen tunnistamiseen työpaikalla TÄSTÄ
Jos kaipaat sparrausta johtamiseen, esihenkilötyöhön tai työyhteisön haasteisiin, olemme apunasi. Kaikkea ei tarvitse ratkaista yksin.
Jutellaan ja katsotaan, mikä teille olisi järkevin seuraava askel.
📩 tuulia@operoiva.fi soita 050 409 4519 📩 heidi@operoiva.fi Soita 0400 568 900
Operoiva – monialainen kumppani pk-yrityksille, jotka haluavat tehdä työyhteisön ilmiöistä ymmärrettäviä ja johdettavia.